Tälle sivulle kerätään linkkejä meemistä tehtyyn tutkimukseen, lista täydentyy. Pyrimme listaamaan mahdollisimman paljon avoimesti saatavilla olevia akateemisia artikkeleita. Jos linkki johtaa maksumuurin takana olevaan artikkeliin, siitä mainitaan erikseen. Yleensä myös maksumuurin takana olevista artikkeleista tiivistelmä on vapaasti luettavissa.
- Kansainvälinen meemitutkimusverkosto ylläpitää sivuillaan temaattisesti jaoiteltua listaa akateemisista artikkeleista, joista osa saattaa olla vapaasti saatavilla. Linkki pdf-tiedostoon: https://memestudiesrn.files.wordpress.com/2020/12/meme-studies-reading-list-1.pdf
- Kansainvälisen meemitutkimusverkoston nettisivulta https://memestudiesrn.wordpress.com löytyy englanniksi mm. akateemisiin artikkeleihin perustuvia blogikirjoituksia.
- Meemin määritelmästä, meemien levittämistä (poliittisista) ideologioista ja meemien vallasta: Wiggins – The Discursive Power of Memes in Digital Culture: Ideology, Semiotics, and Intertextuality https://www.researchgate.net/publication/331763811_The_Discursive_Power_of_Memes_in_Digital_Culture_Ideology_Semiotics_and_Intertextuality/link/6054b7c7299bf1736754f9fe/download
- Meemien kulttuurihistoriallinen tutkimus. Artikkelin kirjoittajat Rami Mähkä, Petri Saarikoski ja Jenna Peltonen. Teksti on julkaistu Kulttuurihistorian seuran julkaisussa nro 17 (Kulttuurihistorian tutkimus. Lähteistä menetelmiin ja tulkintaan).
https://www.utupub.fi/handle/10024/173965
Meemikoulun taustalla ovat Päivälehden museo, Saara Särmän vetämä MEMEPOL, Koneen Säätiön rahoittamassa Vastapuhe-hankkeessa työskentelevä Jenna Jauhiainen sekä väitöskirjatutkija Reeta Karjalainen
rehtori@meemikoulu.fi